Vasemmistoliiton valtuustoryhmä teki muutamia muutosesityksiä, jotka kaikki hävisimme varsin selkein numeroin.

Esitimme niin sanottuun omaan toimintaan ensi vuodelle kuuden miljoonan euron lisäystä. Jotta taloussuunnitelma pysyisi tasapainossa, esitimme vastaavaa lisäystä vuoden 2026 valtionrahoitukseen. Tarkemmat perustelut löytyvät alempaa puheenvuorostani. Veikkaan, että todellisuudessa rahaa tullaan tarvitsemaan vielä enemmän jo pelkästään lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi.

Esitimme, että talousarviosta poistetaan lause: ”Hyvinkään terveysasematoiminnan vaiheittaista siirtämistä Keusoten vuokralla oleviin Hyvinkään H-sairaalan tiloihin edistetään.” Hävisimme äänin 13 – 53. Siirtoa sinänsä ei tällä äänestyksellä päätetty vaan siihen palattaneen tammikuussa.

Paikalla olleista hyvinkääläisistä aluevaltuutetuista esityksen puolesta äänestivät Johanna Jokinen (vas), Johanna Linna (vas), Olli Savela (vas), Tuula Latosuo (sdp), Tarja Kuikka (sdp), Jaakko Haapamäki (kesk), Arto Järvinen (ps) ja Henri Perälahti (ps). Muut äänestivät vastaan.

Talousarvion sitovuustasoihin esitimme ponnen: "Valtuusto edellyttää, että vuoden 2025 talousarvio valmistellaan siten, että oman palvelutuotannon sitovuustaso on tarkempi, vähintään palvelualuekohtainen."

Teimme myös poistoesityksiä talousarvion liitteen säästötoimiin. Niistä ei valtuusto päätä vaan aluehallitus, kun se hyväksyy käyttösuunnitelman, mutta valtuusto saattoi antaa valmisteluohjeen viranhaltijoille. Esitimme, että poistetaan toimenpide:

”Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ostojen vähentäminen (0,7 Me)”. Kaksi muuta poistoesitystä liittyivät Hyvinkään terveysaseman siirtoon ja Jokelan terveysaseman tiloista luopumiseen.

Alla puheenvuoroni:

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kuten aluehallituksen pöytäkirjasta voitte lukea, esitin hallituksessa talousarvion sitovuustasojen hyväksymistä esitettyä tarkempana niin, että oma palvelutuotanto jaetaan neljään osaan eli kolmeen palvelualueeseen ja hyvinvointialueen johto ja strateginen kehittäminen ja tukipalvelut –kokonaisuuteen. Tämä takaisi sen, että valtuustolla olisi edes jonkinlainen päätösvalta talousarvion sisältöön.

Nyt erikoissairaanhoito ostetaan HUS:lta ja pelastustoimi Vantaa-Keravalta. Ne määrittävät pitkälti itse, miten käyttävät rahansa. Kaikki muu eli noin kaksi kolmasosaa menoista on tätä niin sanottua omaa palvelutuotantoa, josta nimestään huolimatta huomattava osa ei suinkaan ole Keusoten omaa palvelutuotantoa vaan ostopalveluja.

Kun sitovuustasot ovat näin karkeita, ei valtuustolla tosiasiallisesti ole päätösvaltaa siihen, miten hallitus jakaa rahat esimerkiksi palvelualueiden kesken. Tietoa siitä se saa lähinnä osavuosikatsauksista ja tilinpäätöksestä.

Sitovuustasojen tarkentaminen tässä kokouksessa olisi hyvin yksinkertaista, koska meille on jaettu myös palvelualuekohtaiset tuloslaskelmat. Ne olisi ollut helppo liittää talousarvioon. Se, että palkkaharmonisoinnin kuluja tai tilakustannuksia ei ole laskelmissa vielä jaettu palvelualueille, ei tätä sinänsä estä. Valtuusto voi päättää niiden jakamisesta myöhemmin.

Samoin meille on jaettu vielä tarkemmat, tulosaluekohtaiset tuloslaskelmat. Näitä tulosalueita meillä on omassa palvelutuotannossa tällä hetkellä 16 ja oikeastaan tulosaluetaso olisi kaikkein sopivin sitovuustaso valtuustoon nähden.

En nyt kuitenkaan esitä tulosaluekohtaista sitovuustasoa enkä edes palvelualuekohtaista sitovuustasoa vaan teen seuraavan ponsiesityksen siinä toivossa, että tilanne jatkossa paranisi.

"Valtuusto edellyttää, että vuoden 2025 talousarvio valmistellaan siten, että oman palvelutuotannon sitovuustaso on tarkempi, vähintään palvelualuekohtainen."

Teen seuraavan muutosesityksen sivulle 38: ”Oman palvelutuotannon toimintakatteeseen lisätään 6 miljoonaa euroa. Perustelu: Vain puolen prosentin kasvu verrattuna vuoden 2023 tilinpäätösennusteeseen ei ole realistinen, kun otetaan huomioon palkkojen sopimuskorotukset, ostopalvelujen hintojen korotukset ja vuokrien korotukset.”

Talousarviossa on arvioitu, että ensi vuoden palkkojen sopimuskorotukset lisäävät henkilöstömenoja 2,3 prosenttia. Ja kuten täällä tänään kerrottiin, tilavuokriin kuluu ensi vuonna 6,8 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna. Myös ostopalvelujen hinnat nousevat selvästi, vähintäänkin viisi kuusi prosenttia, mutta monissa tapauksissa paljon enemmänkin.

Itse asiassa tuo toimintakatteen kasvu tämän vuoden ennusteesta, 2,4 miljoonaa euroa menee jo pelkästään toimitilakuluihin eikä palkankorotuksiin tai ostopalvelujen hintojen korotuksiin jää mitään.

On selvää, että meidän oman palvelutuotantomme kulut kasvavat paljon enemmän kuin puoli prosenttia, vaikka toteuttaisimme kaikki liitteessä listatut säästötoimet ja vielä vähän ylimääräistäkin. Meidän ei pidä pettää itseämme hyväksymällä näin alimitoitettu toimintakate.

Jotta taloussuunnitelma pysyisi tasapainossa, esitän, että sivulla 58 valtionrahoitukseen lisätään vastaavasti 6 miljoonaa euroa vuodelle 2026. Tuolloin hyvinvointialueille maksetaan jälkikäteiskorvaus vuoden 2024 alijäämien perusteella. On selvää, että näistä alijäämistä tulee isompia kuin nyt on arvioitu ja siten myös jälkikäteiskorvauksesta.

Ylipäänsä on selvää, että hyvinvointialueet tarvitsevat valtiolta lisärahoitusta eikä sellaista menojen karsintaa, mitä Orpon hallitus on esittämässä eli 1,4 miljardia euroa vuositasolla vuoteen 2027 mennessä.

Hyvinkäällä ollaan varsin laajasti puoluekantaan katsomatta sitä mieltä, että terveysaseman paikka on kaupungin keskustassa eikä sairaalanmäellä 3 – 4 kilometrin päässä. Vaikka sairaalanmäellä on myös hyvät puolensa eli lähinnä se, että HUS:n laboratorio ja kuvantaminen ovat samassa kompleksissa, pitää asiaa tarkastella siltä kannalta, missä terveysasema on parhaiten saavutettavissa.

Keskustassa asuu paljon ikäihmisiä, jotka käyttävät paljon terveysaseman palveluja. Keskustassa terveysasema on paljon paremmin hyvinkääläisten saavutettavissa kuin taajama-asutuksen laidalla. Tämä olisi asiakaslähtöistä toimintaa. Terveysasema on monille myös kävellen saavutettavissa päinvastoin kuin sairaalanmäki.

Kaikissa muissakin kunnissa ja taajamissa terveysasema sijaitsee keskustassa eikä sivussa. Järvenpääkin siirsi muutama vuosi sitten terveysasemansa keskustaan, jotta se olisi paremmin saavutettavissa.

Luontevinta olisi terveysaseman jatkaminen nykyisissä Sandelininkadun tiloissa. Se on alun perin rakennettu terveysasemaksi ja on kaupungin omistama. Rakennus on vain 40 vuoden ikäinen ja se voidaan peruskorjata.

Hyvinkään investointisuunnitelmassa terveysaseman peruskorjaus on merkitty vuodelle 2028, mutta uskoisin, että peruskorjausta voidaan aikaistaa, jos Keusote päättää jatkaa tilojen käyttämistä.

Tilat mahdollistavat myös muiden palveluiden tarjoamisen kuten on hyvinvointikeskusten ajatus.”